Radiosuunnistus - Amateur Radio Direction Finding (ARDF)
Historia
Aikaisemmin radiosuunnistusta kutsuttiin "kettujahdiksi" ja radioamatöörien lisäksi ovat partiolaiset harrastaneet sitä jo pitkään. Harrasteen harvinaisuudesta ja harrastaja joukon pienuudesta huolimatta on sitä kuitenkin harrastettu maassamme jo 60-luvun alusta lähtien ja nykyisten harrastajien perusjoukko on jo tuolloin harrastanut sitä. Lajissa on käyty vuosittain PM- ja SM-kilpailuja vuodesta 1961 lähtien sekä joka toinen vuosi MM-tasolla on kilpailtu vuodesta 1982 lähtien. MM-kilpailuihin Suomalaiset osallistuivat ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja menestys viidentoista osallistujamaan joukossa oli kohtalainen. Syy harrastajien vähyyteen lienee kilpailujen vaikeassa järjestämisessä ja sen luvanvaraisuudessa. Nykyisin ovat elektroniset laitteet kuitenkin kehittyneet siihen tahtiin, että rastilähettimen koko on saatu varsin kohtuulliseksi, sekä samalla on päästy automaattiseen toimintaan, joka mahdollistaa miehittämättömät rastit, eikä näin ollen tarvitse lähettää isoa henkilömäärää kolmeksi tunniksi metsään rastimiehiksi.
Radiosuunnistuksen perusteet
Radiosuunnistus jota myöskin "kettujahdiksi" kutsutaan on hauska ja mielenkiintoinen harraste. Radiosuunnistuksessa etsitään radiovastaanottimien avulla metsästä radiolähettimiä eli kettuja. Suunnistaja ei tarvitse kuin vastaanottimen, joten radiosuunnistukseen osallistumiseen ei tarvita lainkaan pätevyystutkintoa. Radiosuunnistuksessa pitää paikkansa sanonta, mikä ei ole päässä sen pitää olla jaloissa. Suunnistamisella, kartanluvulla ja tarkalla suunnittelulla säästetään monta askelta. Nopeutesi kehittyessä noissa kaikissa, Sinusta voi tulla mestariluokan radiosuunnistaja. Alussa Sinun tulee perehtyä ensiksi sisältöön, ei kiirehtiä toisten matkassa, vaan ottaa "rauhallisesti". Nopeus kehittyy aikaa myöten, mutta Sinun täytyy olla huolellinen ensi kilpailusta lähtien. Tämä on todella tärkeintä koko asiassa. Jos et tunne karttaa ja kompassia, Sinun on ensin opeteltava kartanluku. Se ei välttämättä tunnu hauskalta ensi silmäyksellä, mutta metsästä Sinun tulee merkit kuultuasi rastit löytää, joten opettele ne heti alussa.
Suunnistustaito
Erittäin tärkeä osa radiosuunnistuksessa on teknillinen suunnistustaito; tieto kompassin ja kartan käytöstä. Niiden yhteen sovittaminen ja nopeus luovat edellytykset nopealle radiosuunnistukselle ja hyville tuloksille.
Radiosuunnistusvastaanottimet
Käytännössä löytyy erilaisia radiosuunnistusvastaanottimia. Yleisin käytetty vastaanotin on ns. suora, mutta käytössä on myös super- ja jopa kaksoissupervastaanottimia. Viimeksi mainitut kuitenkin lähinnä korkeimmilla taajuusalueilla. Tavallisimmin vastaanottimet toimivat 3,5 - 3,6 MHz ja 144-146 MHz radioamatöörialueella, joskin on myöskin 28 MHz:n alueella toimivia vastaanottimia käytössä, etenkin itäisissä naapurimaissamme, joissa radiosuunnistus on verraten yleistä. Vastaanottimen "hallintalaitteisiin" kuuluvat viritysnuppi: Tällä haetaan eri asemat. Antennivaimennin, jolla pienennetään vastaanottimen herkkyyttä lähietäisyydellä (lähietäisyydellä tapahtuu usein vastaanottimen tukkeutuminen, ts. merkki häviää ja kuuluu vain napsahduksia). Sekä puolenmääritysantennin valitsin, jonka avulla saadaan selville kummasta suunnasta lähetys tulee. Muita vastaanottimelta vaadittavia ominaisuuksia ovat; keveys ja pieni koko, pieni virrankulutus, vesitiiviys (mahdollisimman vesitiivis), suuntimistarkka, riittävän herkkä ja kaikin puolin toimintavarma. Lisäksi laitteen tulee olla helppo käsitellä sekä se ei saa aiheuttaa haitallisia häiriöitä vastaanottotaajuudella yli 10 metrin etäisyydellä laitteesta. Edellä mainituista seikoista johtuen, ovat radiosuunnistusvastaanottimet useimmiten itse tehtyjä.
Luvanvaraisuus
Kuka tahansa lajista kiinnostunut voi harrastaa radiosuunnistusta. Radiosuunnistusvastaanottimen käyttöön ei tarvita radioamatöörilupaa.
Suuntiminen
Lähdettäessä harjoittelemaan suuntimista, ei sitä kannata suorittaa huoneessa, jossa Sinä saat vain joitakin epämääräisiä suuntia, mutta voit olla varma siitä, että ne ovat virheellisiä. Ulkona se käy huomattavasti paremmin, mutta asemat, jotka sijaitsevat muutaman kymmenen kilometrin säteellä eivät kelpaa. Lähellä sijaitseva amatööriasema voi olla lisäksi vaikeasti suunnittavissa ja syynä tähän on radioamatöörien useimmiten käyttämä horisontaalinen (dipoli)antenni. Suunnittaessa ei saa olla rakennusten keskellä, lähellä puhelin tai sähkölinjaa jne. Nämä paikat eivät sovellu RAS-harjoituksiin, vaan 'mene ulos oikeaan "kettujahti"-maisemaan, "leiki" siellä, äläkä yritä kilpailla isoisten kanssa, vaan koeta tehdä selväksi tarvittava "nappulatekniikka" ja opettele se kunnolla. Kilpailussa odota rastin lähetysvuoroa, viritä ilmoitetulle taajuudelle ja varmista joko kellosta, tai sähkötys merkeistä kuuntelemalla että kyseessä on tavoittelemasi rasti. Varmuuden vuoksi käännä viritysnuppia saadaksesi rastilähettimen tarkasti oikealle taajuudelle, sillä vastaanottotaajuutesi saattaa poiketa muutaman kHz:n rastin taajuudesta ja vastaanotto tulee turhan vaikeaksi. Lähetyksen tullessa rastilta, käännä vastaanotinta pitäen sitä vasemmassa kädessä vaakatasossa. Kierrä täysi 360° paikallaan. Tulevan merkin voimakkuus vaihtelee niin että kahdessa kohdassa kierroksen aikana on merkin ääni hiljaisimmillaan. Jos käännät vastaanotinta hitaasti voit olla vaikeuksia havaita missä suunnassa minimi ääni on. Etsi minimi siten, että käännät vastaanotinta hiukan yli, jolloin ääni jälleen voimistuu, sen jälkeen jälleen heilautat takaisin 2-3 kertaa. Tämän tehtyäsi saat selville missä minimi on. Tee tämä niin tarkasti kuin mahdollista. Katso sitten pitkin vastaanottimen sivua tai pitkin ferriittiä ja havainnoi maastosta piste kauempaa mihin sivu osoittaa, ota kompassista suunta ko. maastokohtaa kohti, siirrä suunta kartalle ( katso "Kompassin käyttö kohtaa C" ) piirrä lyijykynällä viiva siihen pisteeseen missä olet. Tätä viivaa kutsutaan suuntaviivaksi.
Puolenmääritys
Kumpaan suuntaan minimiä rasti on? Menet etelään ja rastilähetin onkin pohjoisessa. Useimmat nykyajan vastaanottimista on varustettu puolenmääritysantennilla. Antennilla, jonka koko on 6-30 senttimetriä. Normaali tapauksessa kun minimiin asetettua vastaanotinta käännetään joko myötä- tai vastapäivään 90° ovat molemmat puolet yhtä voimakkaita. Mutta kun puolenmääritysantenni kytketään (tavallisimmin palautuvalla painonapilla), tulee toinen puoli voimakkaammaksi kuin toinen. Tämä johtuu vastaanottimen antennin käämien kiertosuunnasta. Kummalla puolen rastilähetin todellisuudessa on, varmistetaan jokaisella vastaanottimella erikseen. Perusviritystä suoritettaessa pannaan merkki oikeasta puolesta selvästi vastaanottimeen tai vastaanottimen mukana seuraaviin ohjeisiin. Tottuneelta vie puolenmääritys vain muutaman sekunnin, korkeintaan 5 sekuntia. Tulet huomaamaan, että on helpointa verrata molempia sivusuuntia, jos kääntää vastaanotinta nopeasti puolikierrosta maksimivoimakkuudesta. Ensin toiseen ja sitten toiseen suuntaan ja kun vertailet voimakkuuksia, niin huomaat kummasta suunnasta signaali tulee.
Suuntimisvirhe
Kun rastille määritetty suunta on piirretty kartalle, voi virhe tarkastikin suunnittuna nousta yli 2°, mikä vastaa n. 35 m 1 km etäisyydellä. Muista valita suuntimapaikka huolella. Iso ja tasainen aukea on erinomainen. Mäkisessä maastossa pitää etsiä kumpareiden huippuja. Rotkot, jyrkänteiden alareunat tms. ovat huonoja suuntimispaikkoja. Ole vähintään 75 metrin etäisyydellä puhelinlangoista ja n. 150 metrin päässä voimajohdoista. Älä seiso lähellä taloja, sähkö-, rauta-aitoja tai vastaavia kohteita. Joskus voi kuitenkin olla, että suuntimispaikalta saadaan virheellinen suunta. Tämä johtuu usein miten maan erilaisesta sähkönjohtokyvystä ja on näin ollen vaikea ennakoida. Nämä ovat kuitenkin melko harvinaisia ja epäsäännöllisiä kohtia maastossa.
"Lähitaistelu"
Kun tulet lähemmäksi rastia, muuttuu rastin lähettämä merkki voimakkaammaksi. Kokemuksen karttuessa, tulet huomaamaan omasta vastaanottimestasi, kuinka sen merkinvoimakkuus on kasvanut puolella verrattuna 10 minuuttia aikaisemmin tulleeseen merkkiin. Tästä voit päätellä jäljellä olevan matkan kohteeseen. Kun merkkien voimakkuus kasvaa tarpeeksi suureksi, menee vastaanotin "tukkoon" ts. se antaa vain naksutuksia ja kirkas sähkötysääni häviää. Tämä tapahtuu tietysti vain siinä tapauksessa, kun vastaanotin on käännetty maksiimivoimakkuudelle. Sähkötysääni kuuluu tällöin vielä minimi asennossa. Edellä kuvatussa tilanteessa tulee jo käyttää antennivaimenninta, joka asettaa vastaanottimen herkkyyden pienemmäksi. Nyt voit kävellä tai juosta, kuinka vain haluat ja huomaat että suuntiminen lähialueella on huomattavasti helpompaa vaimennusta käyttäen kuin ilman vaimennusta. Lisäksi lähialueella saattaa olla tarpeen virittää vastaanottimen taajuutta hieman sivuun, jotta ääni tulee korkeammaksi. Nämä ovat niitä hienouksia, jotka Sinun on opittava suoraan käytännössä. On tiedettävä tarkoin kuinka suunnitaan rastiantenniin kiinni saakka. Esim. yökilpailussa on oltava tarkkana kuin porkkana. Jo pieneltäkin alueelta on mahdoton rastia löytää, ellei osaa suuntia perille saakka.
Lähetysaikataulu, ensimmäinen suuntiminen
Olettakaamme, että otat osaa kilpailuun missä on 5 rastia. Rastit lähettävät yhden minuutin kerrallaan, joka viides minuutti vuorotellen. Lähdössä saat kartan, mahdollisen kilpailuohjeen ja lähetysaikataulun sekä varmistuksen kilpailun maksimiajasta. Aikatauluun on tavallisesti merkitty rastin tunnus, taajuus ja kelloajat milloin rastit toimivat esimerkki alla:
Kaikki rastit toimivat taajuuden 3578 kHz läheisyydessä. Rastien annettua viimeisen antovuoronsa, on maaliin saavuttava kilpailuohjeissa mainitun ajan kuluessa. Kilpailusta riippuen päästetään metsään 1-5 min. ennen ensimmäistä antovuoroa. Tällöin jokaisella on tilaisuus etsiytyä sopivaksi katsomaansa suuntimispaikkaan. Tultuasi paikalle, merkitse karttaan kohta missä olet. Kun rasti MOE on lähetysvuorossa, suunnit sen tarkoin ja merkitset suuntimaviivan karttaan edellä selostetulla tavalla. Koko toimitukseen Sinulla on aikaa vain 1 minuutti. Tämän jälkeen aloittavat lähetyksen rastit MOI, MOS, MOH ja MO5 kukin vuorollaan, merkitse jokaisen rastin suuntimaviivat karttaan. Tämän jälkeen siirryt maastoon. Mikäli sattuisi niin, ettet perussuuntimapaikaltasi sattuisi kuulemaan kaikkia rasteja. Odota kaikkien rastien lähetysaika loppuun ennen lähtöäsi maastoon. Voi olla niin, että ratamestari on suunnitellut jonkun aseman sijainnin niin, ettei sitä havaita ennen kuin joltakin toiselta perussuuntimapaikalta. Ellet tunne sähkötysmerkkejä, sinun on silloin luotettava annettuun aikatauluun ja seurattava kellostasi, mikä rasti kulloinkin on lähetysvuorossa. Opit kyllä nopeasti tuntemaan rastien tyypilliset suuntimatunnukset muutaman antojakson jälkeen. Tunnuksen alkuosa muodostuu kirjaimista MO jotka sisältävät runsaasti viiva merkkejä ( M = --- --- ja O = --- --- ---) ja jotka näin ollen ovat helppoja suuntia, sekä rastin lähetysjärjestystä osoittava viimeinen pistemerkki, jossa on yhtä monta pistettä monesko rasti se on lähetysvuorossa ( E = . I = . . S = . . . H = . . . . 5 = . . . . . ). Toisin sanoen rastien tunnukset antojärjestyksessä ovat: 1. MOE, 2. MOI, 3. MOS, 4. MOH ja 5. MO5. Jos olet leikissä mukana ensimmäistä kertaa, älä suotta hermostu, kyllä merkit opit jo viimeistään seuraavassa kisassa. Jos taas käy niin että et ehdi saada suuntia ensimmäisellä kierroksella niin korjaa tilanne rastien toisella antokierroksella, äläkä päättömästi ryntää metsään.
Ristisuuntiminen
Merkittyäsi rastien suunnat kuvan mukaisesti kartalle, jossakin viivalla 1 on rasti MOE jne. saadaksemme selville missä kohtaa linjaa rasti MOE sijaitsee on suoritettava ristisuuntiminen: Se tapahtuu siirtymällä peruspaikasta A suuntimaviivan sivulle paikkaan B (n. 200-300 m peruspaikasta), josta voit ristisuuntiman suorittaa. Mitä kauempana se on pisteestä A sitä tarkempi on ristisuuntima ja rastin paikka on helpompi määritellä. Suuntiminen tehdään samalla tavalla kuin pisteessä A. 
Paikka minkä valitset B pisteeksi riippuu alueesta, ajasta ja vallitsevista olosuhteista. Rastin paikka on A ja B pisteestä vedettyjen viivojen leikkauspisteessä. Aina hyvän suuntimispaikan tavoitettuasi, muista myös niiden asemien olemassa olo, joilla et vielä ole käynyt ja täydennä niidenkin leikkaussuuntia. On ensiarvoisen tärkeää heti alunperin ottaa myös "lanttu" käyttöön jalkojen lisäksi. On tietysti olemassa mahdollisuus virhesuuntimiseen, mutta se riski on aina olemassa kun ollaan tekemisissä radioaaltojen kanssa. Tämä kaikki on ollut valmistelevaa työtä rastien määrittelemiseksi.
Nyt otetaan ensimmäinen rasti
Rastit on löydettävä hyväksytyssä järjestyksessä, mikä ilmenee kilpailuohjeista. Yleensä rastien hakujärjestys on vapaa, mutta mahdolliset poikkeamat ilmenevät kilpailuohjeesta. Eräs poikkeama usein on se, että määritellään rasti joka haetaan viimeisenä, muun hakujärjestyksen ollessa vapaa. Ajanotto kilpailussa saattaa loppua viimeiseen löydettyyn rastiin, mutta tässäkin on yhä useammin noudatettu käytäntöä, että ajan otto päättyy maaliviivalle. Hakujärjestyksen ollessa vapaa, on Sinun itsesi päätettävä hakujärjestys. Mallitapauksessa on mukavinta etsiä rastit järjestyksessä 1, 3, 2, 4 ja 5. Kartan avulla näet, kuinka matka rastille MOE sujuu parhaiten paikalle missä sen pitäisi olla. Olet pisteessä B, sopivinta on ensin seurata pientä polkua jonkin matkaa. Tällöin sinulla on tarkka tieto missä olet ja samalla voit liikkua polkua nopeammin kuin sankassa metsässä. Matkalla MOE:lle Sinun tulee samalla havainnoida muiden rastien sijaintia ja kuunnella niiden lähetystä. Tärkeintä on kuitenkin aina kuunnella juuri sitä rastia, jonne olet matkalla. Voimakkuus ja suunta voivat kertoa Sinulle sen ettet mene rastin ohitse.
Lähitaistelutekniikka
Kun tulet rastin läheisyyteen, odota rastin seuraavaa antoa. Parasta on jos osaat sovittaa voimavarasi juuri siihen hetkeen kun rasti aloittaa. Harvoin löytää rastin ilman lähetystä, sillä löytyminen on pelkästään onnen varassa. Välittömästi kun lähetys alkaa suunnit suunnan ja suoritat Puolenmäärityksen. Karttaa ja kompassia ei enää nyt käytetä, vaan vastaanotin kädessä alat edetä nopeasti minimisuuntaan ja paikallistat rastin. Lähikenttään tultaessa, muista antennivaimentimen käyttö. Jos olet vasta-alkaja Sinun täytyy kävellä ja tottua löytämään rasti nopeasti ilman turhia sivujuoksuja. Sinun on opittava tietämään kuinka rasti löydetään nopeasti, jotta kilpailussa ei tulisi turhia odotusvuoroja. Kun liikut, pidä vastaanotinta kädessäsi suunnattuna minimisuuntaan ja mene sinne mihin se osoittaa. Helpotat etenemistäsi jos kääntelet kättäsi koko ajan edestakaisin minimin molemmin puolin sen verran että kuulet kuinka minimiääni kuuluu heikoimmin. Huomioi, kuinka se osoittaa suunnan: et saa siirtyä enemmän kuin 5 m, kun on jo tarkistettava suunta ja todettava siitä suunnan mahdollinen kääntyminen. Jos maasto estää joka sekunti tekemästä havaintoja radiolla, pane merkille maastossa piste, jota seuraat (kivi, puu, kanto tms. kiintopiste). Joskus käy niin, että vastaanotin osoittaa koko ajan kohti jotakin kivirauniota tai kiveä, kumparetta tms., joka on kierrettävä ja huomaatkin, että rasti onkin sen alla. Kallioisessa maastossa ja lähettimen ollessa välittömässä läheisyydessä, voi olla, että suunta vaihtelee aika nopeasti. Se ei silloin johda Sinua suoraan rastille ja voit vain arvioida ja etsiä muutamien metrien etäisyydeltä ja lopulta löytää rastin. Tallöin ovat rastilähettimen antennin maatasot yhdessä maaston huonon johtavuuden kanssa tehneet sinulle kepposen. Kuvassa näet tilanteen, jossa rasti on kätketty kallion koloon. Suunnistaja, joka todellakin seuraa signaalia tulee seuraamaan katkoviivalla merkittyä linjaa myöten. Mutta
signaalin pisteiden A - B välillä hukannut suunnistaja juoksee (nuolet) armotta ohi, koska suunta hyvin lyhyellä matkalla muuttuu lähes 180°. Pisteiden A - B välinen matka saattaa käytännössä olla esim. noin 10 metriä. Tämän jälkeen menee varmasti muutama minuutti ennen kuin huomataan, että voimakkuus heikkenee ohi juoksun takia. Signaali voimistuu aina kun lähestytään rastia, joten ota siis huomioon kaikki edellä mainitut seikat. Estääksemme tukkeutumisen, jolloin kuulokkeista kuuluu pelkkiä napsahduksia, tulee aina lähikentässä vaimentaa signaalin tasoa sopivaksi. Kaikki tämä on tehtävä samanaikaisesti kun juostaan kohti rastia. Muista että aika on aina kallista silloin kun ollaan rastin lähietäisyydellä. sillä rasti on vaiti 4 min. ajan. Ellet ennätä rastille ennen kuin se lopettaa, ota tarkka suunta viimeisistä signaaleista, jotka rastilta tulee. Tee se kuten edellä on kerrottu: Ota saadulta suunnalta maastosta kiintopiste ja siirrä kiintopisteeseen oleva suunta kompassiisi. Nyt voit yrittää löytää rastin etenemällä rauhallisesti saatuun suuntaan. Huomioi tällöin myöskin viimeisten signaalien kenttävoimakkuus ja vaimentimen asento, jonka perusteella ennen pitkää opit arvioimaan jäljellä olevan etäisyyden rastille. Lähitaistelun tiimellyksessä saattaa sinulta myöskin unohtua antennivaimennin päälle, jotenka muista aina lähitaistelun päätyttyä poistaa ylimääräinen antennivaimennus. Kun taitosi kehittyy, opit huomaamaan kenttävoimakkuudesta etäisyyden rastille ja pystyt etenemään kompassisuunnalla, ilman että pitää pelätä liiallista "ohi juoksua". Myös muita käymättömiä rasteja pitää kuunnella ja aina kun on tilaisuus täydentää suuntimatietoja, tee se. Rasti saattaa myöskin löytyä silloinkin kun se ei ole lähetysvuorossa, mutta tällöin ainakin vasta-alkajan kohdalla voidaan puhua onnenkantamoisesta. Kun löydät rastin, niin toimi kilpailuohjeiden mukaan. Usein miten tämä edellyttää leimasinpihtien käyttöä, aivan kuten tavallisessa suunnistuksessakin. Leimauksessa Sinun tulee myös noudattaa kilpailuohjeita, eli jos ohje velvoittaa leimaamaan 1. rastin ensimmäiselle paikalle, niin tulee myös tehdä. Kun olet suorittanut leimauksen kilpailukorttiisi, etene huomaamattomasti pois rastilta, ettet suotta helpottaisi kanssakilpailijoittesi rastin löytöä.
Seuraavat rastit
Edetessäsi ensimmäiselle rastille, kehotimme Sinua suuntimaan jo valmiiksi seuraavia rasteja ennakkoon sekä tekemään niistä vastaavat merkinnät karttaasi. Jos olet menetellyt näin, huomaat että nyt Sinun on helppo valita mikä on seuraavana vuorossa. Valitse reitti sinne tietoisesti ja ajatuksella, harkitse samalla jo sitä seuraavien rastien hakemista, välttäen turhia sik-sak hyppyjä, koska ne vievät arvaamattoman paljon aikaa ja lisäksi uuvuttavat Sinut tarpeettomasti. Muista suuntia siis muita rasteja aina silloin tällöin aikaisempien neuvojen mukaan ja tarkenna kiertojärjestystä aina tarpeen mukaan. Huomioi myöskin kilpailuohjeessa annetut mahdolliset ohjeet kiertojärjestyksestä. Esimerkkitapauksen kiertojärjestys oli siis 1, 3, 2, 4 ja maalirasti 5. Tässä tapauksessa on siis sovittu että kiertojärjestys on muutoin vapaa, mutta rasti 5. otetaan viimeisenä. Myöskin niissä tapauksissa ettei löydä kaikkia rasteja, otetaan sovittu maalirasti ( 5 ) viimeisenä, eli suorituksena hyväksytään myöskin tulos jossa ei kaikkia etsittäviä rasteja ole löydetty. Tallöin järjestyksen ensisijaisesti määrää löydettyjen rastien lukumäärä ja sen jälkeen käytetty aika. Toisin sanoen jos löydät 4 rastia ajassa 1.11.36 ja kilpailijasi löytää 5 rastia ajassa 2.58.33, on hän voittanut sinut.
Yökilpailu
Yökilpailuun on varustauduttava otsalampulla, taskulampun käyttö voi olla hankalaa, sillä kädet tarvitaan suuntimavastaanottimen, kartan ja kompassin käsittelyyn. Lisäksi otsalamppu antaa varjottoman kuvan maastossa, sillä valo tulee silmien yläpuolelta ja valaisee myös silmien korkeudella olevat oksat yms. jotka muuten voivat lyödä silmille. Varalamppuna on hyvä kuljettaa pientä taskulamppua mukana ( pakollinen SM- ja PM-kilpailuissa). Vihellyspilli on myös oltava mukana koska sillä voidaan hätätapauksessa kutsua apuun kanssa kilpailijoita joiden on aina välittömästi keskeytettävä kilpailunsa ja autettava loukkaantunutta. Kilpailuajan loputtua sitä voidaan eksymistapauksessa myös käyttää etsijöiden työn helpottamiseksi. Yökilpailussa on huomattavasti vaikeampaa seurata karttaa ja suuntaa, koska ei näe kiintopisteitä kovinkaan kaukaa ja nekin voivat häipyä. Kompassisuunnan säilyttäminen on tärkeintä, nain ollen vilkaise kompassia aina vähintään 10 - 20 metrin välein. Jos kerran putoat pois kartalta on se yökilpailussa erittäin kohtalokasta.
Ole tarkkana, - Älä hosu!
Kartat
Karttalehdet antavat Sinulle kuvan siitä maastosta, missä kilpailu tapahtuu. Seuraavia mittakaavoja käytetään useimmiten kilpailuissa:
1 : 5 000 (1 cm kartalla vastaa 50 m maastossa)
1 : 10 000 (1 cm kartalla vastaa 100 m maastossa)
1 : 15 000 (1 cm kartalla vastaa 150 m maastossa)
Mittakaavan nopea muuntaminen on hyvin tärkeää ja on syytä opetella se huolella. Karttamerkit on opeteltava tarkasti ja tiedettävä ulkomuistista mitä mikin merkki tarkoittaa. Merkkien tunteminen auttaa liikkumaan metsässä varmasti ja nopeinta reittiä käyttäen. Näin säästät monta hiljaista manailuhetkeä, etkä turhanpäiten uuvuta voimiasi. Ota tavaksesi katsoa ja tutustua karttaan ennen kilpailua, että tunnet karttamerkit ja maaston luonteen pääpiirteittäin ennen metsään menoa. Näin tekevät kaikki kokeneet radiosuunnistajat.
Kompassin käyttö
Radiosuunnistuksessa kompassia käytetään usealla eri tavalla:
Aloitamme kohdasta A
Kartta on välttämätön suunnistuksessa. Sinun on tarkoin tiedettävä karttamerkit, osataksesi suunnistaa. Lukea karttaa oikein sekä verrata karttamerkkejä ja maastoa toisiinsa. Sinulla pitää olla hyvä nestekompassi esim. Suunto tai Silva. Pieni esimerkki suunnistuksesta kartan avulla on se Olettakaamme, että seisot pisteessä x , keskellä "rasti-viidakkoa" väsyneenä ja reitinvalinnasta:
Aseta kompassi kartan meridiaaniviivan mukaan niin, että kompassin sivu tai nuoli osoittaa kartan pohjoista kohti, eli kartan yläosaa kohti. Nyt voit paikaltasi kääntyä niin kauan kunnes kompassin pohjoisneula kääntyy nuolen suuntaisesti ja osoittaa pohjoista kohti. Pidä kartta tiukasti kompassin alla koko ajan. Kartta on nyt maaston mukaan asetettu pohjoiseen, voit rauhallisesti valita suunnan ja reitin sekä lähteä kulkemaan haluttuun suuntaan ja edetä kartan ja maastomerkkien mukaan.
Kohta B Kompassisuunnan määrääminen:
Aseta kompassin sivu pitkin sitä linjaa mitä on kuljettava ja kierrä kompassin kiertyvää rengasta niin, että "haarukka" osoittaa kohti kartan pohjoista. 
Tarkista että suunta on asetettu kiertyvällä renkaalla siten, että renkaan pohjois-eteläsuunta osoittaa kartan meridiaanien mukaan. Nyt kompassi on asetettu sille asteluvulle, minne sinun on mentävä. Pidä kompassi kädessäsi ja käänny niin, että kompassin neula on 'pohjoishaarukassa", ts. kiertyvällä renkaalla olevassa merkissä. Tällöin suuntaan mihin Sinun on kuljettava. Ota suora linja pitkin kompassin sivua, kohti kauempana olevaa puuta, kiveä, mäkeä tai jotain vastaavaa kiintopistettä. Nyt voit edetä kohti tätä pistettä ja kun saavut sille, niin toista taas sama toiminto. Kompassissasi on senttimetrit sivussa joilla voit välimatkan karalta. Jos olet saanut esim. 40 mm 1 : 15.000 kartalla. on kuljettava n. 600 m maastossa, niin olet lähellä "lähitaistelualuetta". Kuvasta näet kuinka siinä on käytetty hyväksi karttamerkkejä ja matkan mittausta.
Kohta C
Käännä vastaanotinta niin, että se on minimi kuuluvuudessa. Katso silmillä pitkin vastaanottimen sivua ja ota kiintopiste maastosta -puu, kivi tms. Ota kompassisuunta tätä maastomerkkiä kohti, käyttämällä apuna kompassin sivua. Käännä peukalon avulla kiertyvä rengas niin, että pohjoisneula on "haarukassa". Kompassi on nyt asetettu niin, että se osoittaa rastia kohti. Aseta kompassi nyt kartalle siten, että kompassin reuna alkaa siitä pisteestä missä olet kartalla ja käännät kompassin niin, että kompassin kiertyvän osan "haarukka" osoittaa kartan pohjoista kohti. Kompassin pohjoisneulasta ei nyt tarvitse välittää. Kun "haarukka" on sovitettu karttapohjoista kohti näyttää kompassin sivu kartalla kohti rastia. Vedä suora viiva kartalle siitä pisteestä missä olet kompassin reunaa pitkin kohti sitä suuntaa missä rasti on. Muista aina: Vastaanottimen ferriittiantenni aiheuttaa kompassiisi häiriöitä. Älä tuo koskaan vastaanotinta kompassin viereen suuntiessasi kompassilla.
Olosuhteet ja harjoittelu
Lopuksi haluan kertoa Sinulle muutaman sanan fyysisestä harjoittelusta. Älä nyrpistä nenääsi näistä riveistä, sillä se on todellakin Sinulle tarkoitettu. Koska pidät ulkoilusta ja radiosuunnistuksesta, niin harjoittele hieman kilpailujen välillä, jotta opit käyttämään välineitä nopeasti ja vaivattomasti. Hoida kalleinta aarrettasi eli terveyttäsi oikein, käy lenkillä, älä juokse heti itseäsi läkähdyksiin ja muista hitaasti kiiruhtamisen taito. Voit uskoa, että pelkkä kilpaileminen ei pidä kunnossa vaan tarvitaan hyvää harjoitusta myös kilpailujen välillä. Harjoitelleet pärjäävät kilpailussa niin kulkijoina kuin suunnistajina.
Kuinka harjoitellaan
Terveyden ja kunnon hoitamisen kannalta monipuolinen, useita lihasryhmiä käyttävä liikunta on tärkeää, ja maastossa tapahtuvana liikuntana radiosuunnistus on juuri tätä. Kestävyyden ja lihasvoiman ohella on tärkeää kehittää myös notkeutta, tasapainoa ja ketteryyttä. Tähän soveltuvat parhaiten monipuoliset ja kaikkia lihaksia kehittävät voimisteluliikkeet. Harjoituksen tulisi kestää 20-30 minuuttia taukoja pitämättä, lisäksi ennen ja jälkeen muutaman minuutin ajan lihasten kevyt verryttely ja venyttely. Lyhyt liikuntatuokio ei kehitä kestävyyttä, mutta voi elvyttää puutuneita lihaksia. Toisaalta hyvin pitkäkestoisista liikuntasuorituksista ei ole kunnon kannalta erityistä lisähyötyä. Harjoittelun tulisi olla ripeätä ja se tulisi suorittaa reippaasti niin, että hengitys kiihtyy ja hiki nousee iholle. Keski-ikäisille ja iäkkäille jo ripeä kävely riittää peruskunnon ylläpitämiseen; nuorillakaan kunnon kehittämiseen ei vaadita maksimaalista ponnistelua. Liikunta kerran viikossa ei kehitä kuntoa, mutta tottumattomalle päivittäinen tehokas liikunta voi aiheuttaa rasitusvammoja. Riittää jos harjoittelee vähintään kaksi, mieluiten 3-4 kertaa viikossa. Harjoittaessasi riittävää liikuntaa radiosuunnistuksen ohella, huomaat sen vaikuttavan peruskuntoasi kohottavasti. Nopeutesi kasvaa ja siitä on hyötyä lähitaistelussa, missä tarvitaan nopeaa ja hallittua liikkumista metsässä. Huomaat säästäväsi monta rastien lähetysjaksoa ollessasi hyvässä kunnossa.
Varusteet
Kilpailuun lähtiessäsi tarvitset:
Suuntimavastaanottimen, kartan, kompassin, kellon, 2 kpl kyniä ja vihellyspillin. Pukeutuminen aina olosuhteiden mukaan, voimistelukengät tai nappulakengät ovat parhaat metsässä juoksenteluun. Kaikki matkassa kuljetettava täytyy olla kiinni sidottuja, kartta ja kilpailukortti teipattuna aluslevyyn, kynät narulla levyssä, korvakuuloke pujotettuna hihan kautta ja kiinnitettynä laastarilla korvaan ja kompassi nahkahihnasta kiinni ranteessa, sekä pilli narusta kaulassa jne. Jos tavarat tippuvat juostessa metsään, on niitä mahdoton sieltä enää löytää.
Kilpailujen järjestäminen
Radiosuunnistuskilpailujen tai harjoitusten pito vaati aina määrätyn "porukan". Pienimmät harjoitukset mitä voidaan järjestää on vain 2 henkilöä. Toinen toimittaa rastit metsään ja toinen harjoittelee etsimistä. Nykyisin käytössä olevilla automaattirasteilla saadaan varsin vähällä vaivalla täysimittainen suunnistusrata aikaiseksi ja harjoitusten järjestäminen on käynyt helpommaksi, mitä silloin kun rastit piti olla miehitettyjä. Harjoituksia pyritään järjestämään Helsingissä Paloheinän ulkoilualueella sekä Espoon keskuspuistossa. Tiedossa olevista harjoituksista ja kilpailuista löytyy tiedot ARDF Finlandin etusivulta. Myös laitteita kannattaa tiedustella paikallisista radiokerhoista, tai harjoittelupaikoilla harjoitusten järjestäjiltä ja osallistujilta. Jos kuitenkin omaat teknistä taitavuutta, ARDF Finlandin laitteisto sivuilta löytää kokoelman erilaisten vastaanottimien kokoamisohjeista.